Musta ei oo ollu taaskaan mitään elon merkkejä pitkään aikaan täällä blogimaailmassa. Syy on yksinkertanen: laiskuus. Sitä sun tätä on tullu puuhailtua, joskaan ei mitään maata mullistavaa. Kiitos eräälle, joka auttoi mua löytämään kipinän valokuvaamiseen uudestaan. Mun tavoitteena on tästä päivästä eteenpäin pitää kameraa repussa mukana joka päivä.
Koukkasin tänään töiden jälkeen Forumin Carlingsissa. Olin taapertanu jo kaks viikkoa haaroista revenneillä farkuilla, joten nyt piti palkkapäivän kunniaks ostaa uudet, vihdoin ja viimein. Näistä Dr. Denimin "Snap" farkuista oli näköjään uus versio, uudella ohuemmalla ja joustavammalla kankaalla. Edellisissä kangas oli paljon jäykempää. Mun fiilikset oli ihan huipussa kun mä vedin nää uudet jalkaani sovituskopissa ja huomasin et pystyin liikuttelemaan mun jalkoja ihanku mitään farkkuja ei oliskaan! Nyt mä pystyin nostamaan jopa polvet vaakatasoon asti ihan ongelmitta. Edellisillä se oli aika mahdottomuus. Mahtavan vapautunu ja kevyt olo näiden uusien kanssa!
Tän postauksen kuvat on harmaita siitä syystä, että se kuvaa mun jo jonkun aikaa jatkunutta olotilaa aika täydellisesti. Avautuminen tekis mulle tällä hetkellä tosi hyvää. Seuraavassa postauksessa saatankin kertoa mistä tää mun paha olo kumpuaa.
-V
